Pääsin vihdoin aloittamaan hommat ihan oikeesti! Mutta ennen kuin pääsee itse rakentamiseen, piti hoitaa vähän purkua. Väliseinä, seinävanerit ja lattia pois.
Vanerit seinistä lähti oikein helposti. Vaikkakin niitä ruuveja oli sinne laitettu oikein urakalla, mutta vääntimellä se hoitui muutamassa minuutissa.
Pakun lattiassa oli vaneri ja vanerin päällä vielä kumimatto. Ne oli kiinni lattiassa tämän näköisillä härpäkkeillä jotka oli vuosien saatossa hitsaantunut sen verran kovasti kiinni, ettei mun ruuvinvääntimessäkään riittänyt aluksi vääntö saamaan niitä auki. Kun laitoin vähän CRC öljyä ja annoin sen vaikuttaa muutaman minuutin, niin alkoi tapahtumaan. Yhdestä meni tosin yrittäessä nuo hampaat, eli sitä ei saanut irti minkäänlaisella vääntimellä ja sen sai auki vasta poraamalla reiän tuohon keskelle, jolloin se popsahti siitä irti.
Kun nuo oli irroiteltu niin kumimatto oli siinä päällä irtonaisena. Muuta kun että se oli pirun painava, sitä ei ollut hankaluuksia saada ulos.
Siinä sen vanerin pois saamisessa sitten olikin. Se oli nimittäin kiinnitetty lattiaan jollan Sikaflexillä. Se, joka on ikinä Sikaflex asennusliimaa käyttänyt tietää, että sillä saa norsunkin pysymään katossa. Sikaflexiä on erilaista eri tarkoituksin, joustavampaa, kovempaa, ulko- tai sisäkäyttöön tarkoitettua ja täytyy sanoa, että se joka tämän Sikaflexin oli valinnut, oli valinnut aivan oikein. Ei meinannut nimittäin irrota millään.
Onneksi pari vähän vahvempaa sukulaista tuli just “potkimaan auton renkaat” ja yhdessä saatiin sen pois, vähän käsisirkkeliä avuksi käyttäen. Jos olisin jäänyt sitä itse poistelemaa, siinä olisi varmasti mennyt muutama tunti! Kiitos Mika ja Pasi! 💪
Sitten oli enää väliseinän poisto. Se oli kiinni mutterilla, eli iisi juttu, paitsi… kahdessa kohtaa siihen oli ammuttu niitit. Tarkoittaa sitä, että siinä oli kiinnikkeet joita ei periaatteessa saa millään muulla irti, kun taas sillä, että poraa reiän siihen keskelle, että se poksahtaa sieltä pois.
Sen kun sai onnistuneesti hoidettua, niin sitten se olikin vaan seinän pois nostaminen paikoiltaan. Tässä se nyt on, täysin riisuttu paku.
Kaikkein tylsin vaihe…
Sitten edessä oli siivoaminen. Ihan aluksi piti poistaa nuo vanerista lattiaan jääneet puun palaset ja isoimmat Sikaflex läikät. Otin siihen hommaan keittiön laatikosta fileointi veitsen, koska mikään muu veitsi ei ollut niin taipuisa, että sen sai sinne alle, ilman että maalipintaa naarmuttaa.
En ala millään liuottimella ottaa pois noita asennusliiman jäänteitä, vaan ne saa jäädä sinne eristeiden alle. Niistä laikuista kun ei mitään haittaa ole, koska se on vaan sitä limaa. Poistin sen ainoastaan niin, ettei mitään ole koholla, tai missään ole irtonaisia osia.
Seuraava vaihe
No, se onkin sitten pesu. Kaikki rasva ja lika pitää saada pois kaikilta pinnoilta, johon tulee kiinni eristysmateriaalia. Eli siis KAIKKI paljaat pinnat. Lattia, seinät ja katto. Siihen käytin maalarin tehopesua joka on tarkoitettu just tällaisiin tarkoituksiin ja esimerkiksi passeli, jos aiot maalata kaakeleita kaakelimaalilla. Silloin on erityisen tärkeää, ettei siinä pinnassa ole mitään jäämiä.
Tämä kun on sen verran vahvaa ainetta niin itsensä suojaus pitää muistaa! Suojalasit päähän ja hanskat käteen. Mä käytin sitä laimentamattomana, että saan varmasti kaikki rasvat pois ja silloin se voi jättää valumajälkiä päästessään valumaan. Eli pitää pitää huoli siitä, ettei ainetta mene sinne, minne et sitä halua. Se himmentää/mattaa, pinnan vähän ja varmistaa näin, että mitä vaan laitat siihen päälle, tulee siihen tarttumaan ja kestämään.
Kun tämä tylsyys, pesuaineen levitys ja huuhtelu pois oli suoritettu, pääsin ruosteenestomaalaamaan.
Vihdoinkin pensseli käteen
Nyt tuntu, että pääsin kunnolla hommiin. Sellasiin hommiin, josta näkee, että homma edistyy! Vaikka nuo pohjustus hommat on super tärkeitä ja kannattaa tehdä huolella, niin ne on kyllä tosi tylsiä. Mutta nyt siis, pensseli käteen ja ruosteenestomaalaamaan.
Jos missään kohtaa oli pientäkään oranssiin päin vivahtavaa, joka olisi voinut olla alkua ruosteelle, hioin sen pois santapaperilla ja vedin maalia päälle. Koska tästä maalista ei ole haittaa, vetelin sitä ihan joka kohtaan, jossa maalipinnassa näkyi pientäkään kulumaa.
More is more, oli siis tämän työvaiheen motto ja tässä on sitten lopputulos!
Onnellinen, mutta väsynyt työnjohtaja kuittaa työn hyväksytyksi ja nyt siirrytään seuraavaan askeleeseen.
Seuraava askel
Onkin sitten 40×40 cm reikä kattoon tuuletinta varten. Pitää vielä katsoa pari YouTube video siitä, miten se asennetaan, mutta mitä niitä olen tuossa pari katsonut, niin ei se kamalan vaikeelta näytä. Katotaan sitten jälkeenpäin paljonko piti kiroilla 😆
Maanantaina lähden Ylöjärvelle hakemaan eristeitä. Kerron siitä lisää, kun olen siellä käynyt!
INSTAGRAMIIN 👉 https://www.instagram.com/theadventuresofmiina